Mielipiteet
15.10.2026 14:00 ・ Päivitetty: 15.10.2026 09:43
Suomen hyvinvointia ei rakenneta leikkaamalla
Suomen historia osoittaa, että yhteiskuntaa rakennetaan parhaiten luomalla uskoa parempaan tulevaisuuteen ja antamalla ihmisille mahdollisuuksia yrittää, tehdä työtä, kartuttaa osaamistaan ja rakentaa parempaa huomista itselleen ja tuleville sukupolville. Hyvinvointivaltiota ei rakennettu leikkaamalla ihmisten mahdollisuuksia, vaan laajentamalla niitä.
Tätä historiallista opetusta ei pidä unohtaa nykyisessä talouspolitiikassa.
Itsenäistymisen aikaan maaomaisuus oli suomalaisten tärkeintä varallisuutta. Torpparivapautus ja maareformit antoivat yhä useammalle mahdollisuuden hankkia omaa maata. Työn tuloksista pääsi itse hyötymään, ja omaisuus toi turvaa sekä kannusti yrittämiseen.
Sotien jälkeen evakkojen ja rintamamiesten asuttaminen, maanhankinta, valtionmetsien jakaminen pientilojen lisämetsiksi ja asuntorakentamisen valtionlainat tarjosivat monelle uuden alun. Lisäksi asuntolainojen verovähennysoikeus helpotti oman kodin hankkimista.
Nämä olivat paljon enemmän kuin maa- ja asuntopoliittisia uudistuksia. Ne olivat investointi ihmisiin. Kun työn tuloksista saattoi itse nauttia ja omaisuutta kartuttaa, syntyi kannustimia työntekoon, yrittämiseen ja tulevaisuuden rakentamiseen.
Julkinen valta loi edellytyksiä työlle, yrittämiselle ja vaurastumiselle. Suomi nousi köyhyydestä kohti pohjoismaista hyvinvointivaltiota jakamalla mahdollisuuksia, ei syventämällä ihmisten ahdinkoa.
ORPO-PURRAN hallituksen myötä valtaan on noussut porvarillinen eliitti, joka ei usko Suomen kansaan. Sen ajattelussa tavalliset suomalaiset ovat työtä vieroksuvaa pohjasakkaa, jota on keppipolitiikalla ja toimeentulosta leikkaamalla ”kannustettava” työhön.
Porvarihallitus uskoo, että tulo- ja varallisuuserojen kasvattaminen vahvistaa taloudellista toimeliaisuutta. Mittavat veronalennukset on suunnattu suurituloisimmille, kun taas pieni- ja keskituloisten käytettävissä olevat tulot ovat laskeneet.
Tulokset näkyvät: Suomen talous on joutunut EU:n tarkkailuluokalle, velka kasvaa, työllisyystilanne on Euroopan heikoimpia ja asunnottomuus sekä lapsiperheköyhyys lisääntyvät.
Leikkauspolitiikasta ja eriarvoisuuden kasvattamisesta ei ole löytynyt hallituksen lupaamaa Suomen talouden pelastavaa hopeareunusta.
Suomen historian opetus on selvä: tarvitsemme politiikkaa, joka luo mahdollisuuksia ja toivoa, kasvattaa yhteistä vaurautta ja jakaa sen hedelmiä oikeudenmukaisesti.
SUOMI on selvinnyt vaikeista ajoista jakamalla resursseja ja mahdollisuuksia uudelleen. Nyt on satsattava koulutukseen ja osaamiseen, sillä ne ovat tämän ajan tärkeintä inhimillistä pääomaa.
Karsitaan suuryritysten tehottomia yritystukia ja suunnataan ne kasvuhakuisten pienyritysten kehittämiseen. Yrittäjän taivalta on helpotettava nostamalla arvonlisäveron alarajaa ja tukemalla ensimmäisen työntekijän palkkaamista muun muassa verokannustimin. Verotuksesta on tehtävä investointeihin kannustavaa ja eri yritysmuotojen välillä oikeudenmukaista. Verotuksessa on myös huomioitava kansalaisten maksukyky. Lisäksi kohtuuhintainen asuntorakentaminen on saatava käyntiin.
Hyvinvointivaltio pelastetaan luomalla mahdollisuuksia, vahvistamalla osaamista, tukemalla yrittäjyyttä ja varmistamalla, että talouskasvun mahdollisuudet ja hedelmät jakautuvat oikeudenmukaisesti.
Hyvinvointivaltio ei ole Suomen menestyksen este, vaan yksi sen tärkeimmistä rakennusaineista.
Kirjoittaja on kunnallisneuvos (sd.) Alajärveltä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.